Lappeenrannan Valkonauha

Käänny tuuli etelään

puhalla pyry pohjoiseen,

aja airueet keväälle

sulata suot suvelle.

Nouse aurinko korkealle 

suorista säteet hangelle,

jää joutuin hävitä

vie viimeinen kirsi.

Saata sateet maahan

puolita pilvet poudalle,

lämmitä ilma tuoksuille

- linnut laulupuille.

                                       Päivi H. Kokkonen

TOIMINTAMME VALKONAUHASSA

Lappeenrannan Valkonauha ry perustettiin vuonna 1941. Yhdistys on kristillis-yhteiskunnallinen naisjärjestö ja toimii Suomen Valkonauhaliitto ry:n jäsenjärjestönä.

Alunperin toiminta keskittyi seminaarien järjestämiseen ja tukihenkilöiden kouluttamiseen. Tärkeä tehtävä on vielä nykyisinkin päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä auttaminen. Yhdistyksen jäsenet vierailevat kaksi kertaa vuodessa paikallisessa ryhmäkodissa. Asukkaille tarjotaan kahvit ja pullat sekä keskustellaan ja lauletaan yhdessä. Vanhusten palvelutalot ovat myös valkonauhalaisten säännöllisiä vierailukohteita. Jäsenet virkistävät lauluin ja tarinoin asukkaita.

Seminaaritoiminta jatkuu edelleen. Suomen Valkonauhaliitto osallistuu kerran vuodessa seminaarin järjestämiseen yhdessä Lappeenrannan Valkonauhayhdistyksen kanssa.

Lisäksi jäsenet tekevät henkilökohtaisia käyntejä yksinäisten vanhusten luona. Monet vanhukset saavat iloa tapaamisista.

Lapsiperheitäkään ei ole unohdettu. Avustusta annetaan vuosittain paikallisen diakoniatyön välityksellä vähävaraisten perheiden lasten harrastustoimintaan perheissä, joissa varattomuus johtuu päihde- tai mielenterveysongelmista.

Afrikkalaismuusikot vieraanamme

Taru Koivisto vieraili kahden muusikon kanssa Lappeenrannan yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa Taikinamäen palvelutalossa. Suomen Valkonauhaliiton kutsumina Eugene Togbe ja Kouassi Kouton Beninistä Afrikasta saivat palvelutalon asukkaat ja paikalla olleet valkonauhalaiset innostumaan mukaansa tempaavan musiikin tahtiin. Muusikot käyttivät vain muutamaa instrumenttia. Mukana oli paikallinen maracas ja meidän lehmänkellon ääntä muistuttava soitin gong sekä afrikkalainen rumpu djembe.

Yleisö lauloi vuorostaan esiintyjille Tarun pianolla säestäessä suomalaisia lauluja. Etelä-Karjalassa kun olemme laulusikermän aloitti iloinen "Hei Karjalasta heilin minä löysin". Tilaisuuden päätimme reippaasti keväiseen " Rullaati, rullaati" -lauluun. Rullaati -toisto oli sen verran helppo, että se saattoi jäädä myös vieraiden mieleen.

Tilaisuuden jälkeen veimme muusikot päiväkahville Linnoituksessa sijaitsevaan kahvilaan. Siellä Eugene ja Kouassi kyselivät Valkonauhatyöstämme. Me vuorostaan saimme tietoa heidän kulttuuristaan ja paikallisväestön arjesta. 

Kulttuurivaihto oli erittäin mielenkiintoista puolin ja toisin. 

(lisää kuvia kuvagalleriassa)

Kirsikkapuun istutus

Lappeenrannan yhdistys päätti monien muiden tavoin istuttaa rusokirsikkapuun muutama vuosi sitten perustettuun Kirsikkapuistoon Lappeen Pappilan vieressä olevaan puistikkoon. Ensimmäiset kirsikkapuut kukkivat jo, mutta suurin osa tarvitsee vielä vettä ja auringon valoa. Rauhanpuu on muistutus tästä ajasta, jolloin ajatukset ovat Ukrainen tilanteessa.

Raskaan työn päätteeksi juotiin hyvin ansaitut kahvit Pehtoorintuvassa.

Lappeen vanhan pappilan miljöö on saanut Pehtoorintuvan pihapiiriinsä. Ennestään alueella on toiminut Ruustinna, monien perhejuhlien pitopaikka. Pappila on pieteetillä kunnostettu kauniiksi kokonaisuudeksi. Kirsikkapuisto sopii hyvin tämän tilan viereen kaikkien kaupunkilaisten ihasteltavaksi. 

Lisää kuvia Kuvagalleriassa.

Keväinen juhlatilaisuus ja liiton kevätkokous 23.4.22 Kotipesässä

Liiton kevätkokouspäivän yhteydessä esittäytyi uusi pääsihteeri Inari Varimo jäsenistölle. Saimme musiikillisen nautinnon Inka, Aada ja Amanda Heilimon, pikku viulistin esitysten myötä. Liittomme omistama viulu on tällä hetkellä Melissa Paraczkyn soitettavana, josta saimme juhlassa kuulla Merikannon Valse Lenten ja Sibeliuksen Romanssin. Häntä häesti äiti Heidi Tamper.

Presidentti Sauli Niinistön myöntämät Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalit luovutettiin puheiden kera Lappeenrannan Valkonauhan hallituksen jäsen, sihteeri Elli Martikaiselle, jonka liittohallituskausi päättyi viime vuoden lopussa ja liittohallituksen jäsen ja Mikkelin Valkonauhan Eeva Riittiselle Mikkelistä. Liiton kunniakirja myönnettiin lappeenrantalaiselle Kaarina Piipariselle, pitkäaikaisesta toiminnasta liitossa ja paikallisyhdistyksessä.

Juhlatilaisuuden jälkeen oli vuorossa virallinen liiton kevätkokous, jonka puheenjohtajana toimi Irmeli Kaipainen Oulusta.

Lisää kuvia kuvagalleria osiossa.

Aikamatkaillen marraskuussa 2021, aikajanalla 1950-1970

Lappeenrannan kirkon alasalissa pidettiin Lappeenrannan Valkonauhan järjestämänä 

seminaari. Aikaoppaana menneille vuosikymmenille oli FM Tuija Viestilä Helsingistä. 

Maksuttomaan tilaisuuteen osallistujat saivat tuoda ajanjaksoon liittyvää esineistöä ja 

valokuvia. 

Muistelimme, milloin Suomeen saatiin ensimmäiset liikennevalot (Helsinkiin 1951) 

ja ajettiin ulos ensimmäinen TV-lähetys (1955). Puhekieleen ilmestyi uusia sanoja 

kuten dollarihymy, lättähattu, sarjakuva, kulttuuritalo. Kotitalouksiin hankittiin jää- 

kaappeja, sähkösilitysrautoja ja vähitellen jo väritelevisioitakin. Keittiöstä löytyi 

maitopusseja ja pussikeittoja, pikakahvia ja pirtelöitä. TV:stä katsottiin Hanskia, 

Kivikasvoja, Merilinjaa ja Uuno-elokuvia. 

Seminaariväellä oli mukanaan huolella säilytettyjä vanhoja valokuvia, värssykirjoja 

ja leluja. Valokuvissa tytöt olivat esiliinoihin puettuina. Esillä oli myös ensimmäisiä 

alppiaurinkolamppuja. 'Hienohelma' on Aarikan kynttilänjalka. Moni kertoi 

omakohtaisia kokemuksia kotikaupunki Lappeenrannasta. Kahvikauppa Mokka-Maija 

muistettiin... Menneitä muistellen tunnit kuluivat nopeasti. 

Seminaareja Lappeenrannassa on pidetty aiemminkin mm. erityisherkkyys on ollut 

aiheena. Järjestäjän yhteistyössä on Suomen Valkonauhaliitto ja Agricola-opintokeskus. 

Vastaavanlaisia seminaareja järjestetään eri puolilla maata paikallisyhdistykset toteuttajina. 

Päivään kuuluu kahvitauko vapaaehtoisella kahvimaksulla. 

Tervetuloa tuleviin seminaareihin  :) 

Teksti Päivi Kokkonen